dignifi - Pekka Himanen kutsuu matkalle arvokkaampaan elämään

5 kysymystä

Tässä arvokkaamman maailman edistämiseksi 5 kysymyksen yksinkertainen lista, jonka voi kysyä helposti jokaisesta teostaan, olipa sitten kyse yksilön elämästä arjessa, poliittisesta päätöksentekijästä tai bisnesjohtajasta. Ne kytkeytyvät myös aikamme suurimpiin murroksiin eli ilmastomuutokseen, hyvinvointikuiluun ja elämään monikulttuurisessa maailmassa:
(1) Edistääkö vai vähentääkö tekoni meidän potentiaalimme täydempää toteutumista? (dignity-perusperiaate)
(2) Edistääkö vai vähentääkö tekoni samalla yhteistä hyvää kuin se edistää omaa hyvääni? (hyvinvointiperiaate)
(3) Edistääkö vai vähentääkö tekoni ympäristön hyvinvointia? (ympäristöperiaate)
(4) Edistääkö vai vähentääkö tekoni rikasta monikulttuurista yhteiselämää? (monikulttuurisuusperiaate)
(5) Edistääkö vai vähentääkö tekoni kykyä välittää? (etiikan sydän -periaate)

Haluan pitää kysymysten listan mahdollisimman tiiviinä, jotta niitä voi aidosti soveltaa jokapäiväisessä elämässä. Ihminen voi sisäistää itseensä syvälle muutaman aivan perustavanlaatuisen eettisen periaatteen, joista tulee osa hänen persoonansa ydintä. Ja tämä on kriittistä todeksi eletyn etiikan kannalta: etiikan sydän on välittämisen kyky eli kyky asettua katsomaan maailmaa myös toisen kuin itsensä näkökulmasta. Etiikka edellyttää tuntemisen kykyä: "without emotion no new motion" eli ilman tunnetason liikahdusta ei ole myöskään käytännön toimien liikahdusta.
Mitä kysymyksiä ehdottaisit itse listaan?

Loading mentions Retweet
Posted by email 

Comments [2]

50.000 ihmistä kuolee tarpeettomasti päivittäin

YK:n mukaan 50.000 ihmistä kuolee päivittäin helposti estettävissä oleviin syihin, kuten aliravitsemukseen tai yksinkertaisesti hoidettavissa oleviin sairauksiin, kuten ripuliin, malariaan tai tuberkuloosiin. Jos jonakin päivänä jossain länsimaassa kuolisi 50.000 ihmistä, niin on varmaa että saman tien seuraisi kansainvälinen hätätilan julistus. Tosiasia, että sallimme näiden kuolemien tapahtua ilman välitöntä reaktiota köyhemmissä maissa, tarkoittaa käytännössä raadollisesti ilmaisten, että tosiasiassa emme anna heidän elämilleen samaa arvoa kuin omillemme.
Tämä ei ole mikään pelkkä teoreettinen kysymys. Tämä on todellinen suuren luokan ihmiskunnan hätätila, todellinen ison luokan kärsimyksen ongelma johon suhteessa meidän on toimittava. Vaikka tarvitsemme terävää analyysia siitä, mikä toimii parhaiten, emme voi loputtomasti jatkaa vain keskusteluja kongressikeskusten suojissa, vaan meidän on kohdattava todellisuus henkilökohtaisesti ja siirryttävä toimiin. Tämä on minusta askel, joka meidän on nyt heti otettava. Globalisaatio ilman globaalia tuntoa yhteiseen ihmiskuntaan kuulumisesta on kestämätön. Mitkä ovat näkemyksesi mukaisesti kaikkein kiireellisimmin tarvittavat teot oikeudenmukaisemman maailman edistämiseksi?

Loading mentions Retweet
Posted by email 

Comments [0]

Miten ihmisarvoisempi kehitys viedään käytäntöön?

Olin Dubaissa Maailman talousfoorumin isoon Global Redesign -pohdintaan liittyvässä kokoontumisessa, jossa analysoitiin visiota ihmisarvoisesti kestävämmälle kehitykselle. Erityisesti sitä mitä pitäisi käytännössä tehdä kansainvälisessä järjestelmässä, jotta kehitys voisi edetä kriisin jälkeen kestävämmällä pohjalla. Tässä lyhyt keskusteluni Norjan kruununprinssi Haakonin kanssa siitä, mitä ihmisarvoisemman kehityksen visio voisi olla -- ja mitä se voisi tarkoittaa käytännön vaatimuksina kaikille maapallon ihmisille taattavista perusmahdollisuuksista. Katso Dignity-ajatteluamme ajavista käytännön periaatteista tarkemmin sivu Global Dignity ja ota kantaa siitä, miten kansainvälistä järjestelmäämme pitäisi muuttaa, että nyt vihdoin kolmannen vuosituhannen jo alettua alkaisimme käytännössä lähestyä yhtäläisen ihmisarvoisen elämän eettistä tavoitetta.

Loading mentions Retweet
Posted by email 

Comments [0]

Intialaisen slummialueen koululaisten arki

Dignity-hankkeessa on kyse sekä yksilön että yhteiskunnallisen tason ihmisarvoisemman elämän edistämisestä. Intia on tässä kohtaa puhutteleva esimerkki: Puolet maailman väestöstä elää alle 2 eurolla päivässä, mikä on sama summa jolla EU tukee jokaista lehmää päivittäin. Vierailin slummialueen koulussa, jossa suurella osalla oppilaista ei ollut kotona puhdasta vettä tai sähköä -- tai joskus edes varsinaista kotia, ainoastaan löytötarvikkeista kyhätty hökkeli. Silti näille lapsille kuuluisi sama mahdollisuus toteuttaa omaa ainutlaatuista potentiaaliaan kuin kenelle muulle tahansa. Emme voi hyväksyä eettisesti maailmaa, jossa ihmisen kohtalon määrää "lisääntymissäkä" eli se missä kohtaa maailmaa sijaitsevassa kohdussa olet sattunut syntymään. Meidän on taisteltava, kunnes jokaisen ihmisen yhtäläinen arvokkuus tulee tunnustetuksi käytännön mahdollisuuksien tasolla. Nämä samat oikeudet kuuluvat näille vierailemani koulun lapsille, samoin kuin minut perheensä kanssa kotiinsa kutsuneille upeille kolmelle kymmenvuotiaalle tytölle, jotka osoittivat arvokkuutta enemmän kuin monet maailman vauraimmat ihmiset. Mitkä ovat mielestäsi maailmantalouden pahimmat rakenteelliset vinoumat, joihin meidän olisi puututtava välittömästi -- ja mitä ehdotat että voisimme tehdä?

Loading mentions Retweet
Posted by email 

Comments [0]

Helsingin yliopiston tilaisuudesta lyhyt video

Tässä alla olevissa keskusteluissa viitattu Helsingin yliopiston luentoni lyhyt välähdys, jolla esitetään lisää kysymyksiä yksilön arvokkaamman elämän kannalta. Liity mukaan alla oleviin keskusteluihin!
Pekka Himanen

Loading mentions Retweet
Posted by email 

Comments [1]

Kysymyksiä Barcelonasta ennen Helsingin yliopiston tilaisuutta

Tässä videossa kysymyssarja yllyttämään pohdintaa arvokkaamman elämän luomisesta yksilötasolla. Kuvattu Barcelonassa juuri ennen Helsingin yliopiston luentoa, jolla teemaa syvennettiin. Olin Barcelonassa mm. työskentelemässä Manuel Castellsin kanssa, jonka kanssa lyhyt keskustelupätkä löytyy myös näiltä sivuilta.

Loading mentions Retweet
Posted by email 

Comments [2]

Mitä suomalainen oppimismaailma voisi olla parhaimmillaan?

Eilisestä tilaisuudestamme inspiroituneena haluan jatkaa keskustelua siitä, mitä suomalainen oppimismaailma voisi olla parhaimmillaan? Mihin suuntaan suomalaista oppimismaailmaa voisi tai pitäisi mielestäsi kehittää, arvonannon teema mukaan lukien?

Loading mentions Retweet
Posted by email 

Comments [9]

Mitä suomalainen työyhteisöjen kulttuuri voisi olla parhaimmillaan?

Eilinen tilaisuutemme aktivoi mielessäni innostuksen jatkaa keskustelua siitä, mitä suomalainen työyhteisöjen kulttuuri voisi olla parhaimmillaan? Mihin suuntaan suomalaista työmaailmaa voisi tai pitäisi mielestäsi kehittää, arvonannon teema mukaan lukien?

Loading mentions Retweet
Posted by email 

Comments [1]

Tervetuloa Pekka Himasen luennolle 12.11. klo 17-20!

Tervetuloa kaikille avoimeen tilaisuuteen torstaina 12.11. klo 17-20 Helsingin yliopiston suureen juhlasaliin!
Tilaisuudessa puhun otsikolla "Elämä taideteoksena" siitä, mitä arvokkaamman elämän filosofia tarkemmin merkitsee mm. oppimisen, rikastavan vuorovaikutuksen ja luovan elämänfilosofian kannalta. Luento on tarkoitettu yhtä lailla opiskelijoille kuin työelämässä oleville tai sieltä jo vetäytyneille. Tilaisuus on täysin vapaa eikä edellytä ennakkotietoja. Tervetuloa & toivottavasti näemme pian, tämä on erityisen tärkeä kohta myös Dignity-matkaa!
Yst. terv. Pekka Himanen

Ennakkoilmoittautuminen tässä olevan linkin kautta: ILMOITTAUDUN TILAISUUTEEN!

Loading mentions Retweet
Posted by email 

Comments [6]

How can we use the open culture of creativity to create a more dignified world?

We're here now in Barcelona working with Manuel Castells and a great group of researchers and PhD students. Because of the international nature of the group, this discussion will be in English. The question we want to discuss here is: How can we use the open culture of creativity to create a more dignified world? That is, how can we answer to the challenges of the world with multiple simultaneous crises, from climate change to the welfare society version 2.0 to the challenge of rich multicultural life?

Loading mentions Retweet
Posted by email 

Comments [15]